Rahola, Talviliigan päätös, ja mitä päätös tarjosikaan!
SMGK oli jo valloittanut talvikauden 2017-2018 talviliigan mestarijoukkueen tittelin, mutta Porin MG-Aces ja Tampereen Mansella oli vielä kakkostilan kana kynittävänä. Kotietua nauttiva Manse lähti kokoonpanolla, Jukka Reunavuori, Aapo Siurola, Markku Sillman ja Eetu Ikola. MG-Acesin vastaus oli Juha Lehto, Jori Pasanen, Tero Vaahtio ja Jussi Heino. Heti ensimmäisellä kierroksella Manse kiskaisi pienen johdon, mutta heti seuraavalla kierroksella Pori vastasi huutoon. Tämän jälkeen Manse ryhdistäytyi ja nakutti joukkuekierros toisensa jälkeen alle 67, mikä vastaa huimaa 22 lyönnin pelaajakeskiarvoa. Pori oli aseeton tätä tahtia vastaan ja näin Manselle talviliigan kakkostila. Manse myös voitti viimeisen joukkuekilpailun, SMGK oli toinen ja MG-Aces kolmas.
E3-luokassa kärki eli jatkuvasti jokaisen ollessa hieman hermostunut vuorollaan. LMGKn Karl-Anton Lönnroth kiilasi kärkeen kolmen kierroksen jälkeen, NMGn Carina Smeds oli toisena ja Mansen Lotta Onikki kolmantena. Finaalin vahviten aloitti kuitenkin Mansen Raimo Pessa hienolla kierroksella 21! Vauhti ei aivan riittänyt loppuun asti, näin Pessalle neljäs tila. Onikki oli kärjen tasaisin, mutta valitettavasti aivan huipputulokset jäivät odottamaan itseään, tulokseksi kolmas sija. Lönnroth oli hieman karussa ennen finaalikierrosta, mutta Smeds ei luovuttanut! Upea viimeisen kierroksen aloitus 8 rataa, 8 ykköstä oli tuonut Smedsin jo tasoihin! Tämän jälkeen Smeds ja Lönnroth vaihtelivat kärkeä vuoron perään aina viimeiselle radalle asti, mistä vähemmillä suorituksella selvisi tällä kertaa Smeds, joka eteni luokkavoittoon Lönnrothin ollessa jälleen toinen.
E2-luokassa oli tällä kertaa hyvin tasainen ryhmä kärjen takana, 2-6 sijat olivat vain 4 pisteen sisällä! Viime kisan kärkikaksikko, Lönngren ja Myllymäki olivat jälleen mukana ja he olivatkin kärkikaksikko 4 kierroksen jälkeen. Mirva Juhola & Harry Grönlund, SMGK, Jouni Pihlasalo, MG-Aces, ja Juha Suomela, TaRGS, uhkuivat intoa murtaa itsensä kärkikolmikkoon. Heistä juuri haastateltavana ollut Grönlund aka Pave latoi tauluun viimeisen kierroksen parhaan lukeman 21, ja nousi hienosti kolmanneksi. Pihlasalo oli päivän tasaisin hajonnan ollen vain kaksi, ja hänet myös palkittiin tästä juurikin sijalla kaksi. Lönngren ja Myllymäki jatkoivat viime kertaista otteluaan, mutta tällä kertaa kokenut Lönngren jaksoi loppuun ja voittoon asti! Myllymäen energiat hieman näyttivät loppuneen taistelun tuoksinassa, ja podium-paikka lipsahti kuin varkain hänen hyppysistään ja tulokseksi jaettu nelostila Mirva Juholan kanssa. Nelostila tuli muuten myös Lönngrenin kokonaiskilpailun tulokseksi.
E1-luokan kärjessä nähtiin alusta asti tuttu taistelupari Jukka Reunavuori ja Aki Sillman, Kungälvs BGK. Aivan kannassa kiinni oli viime Porin kisan henkilökohtaisen kilpailun voittaja, Marko Nuotio, SMGK. Itse asiassa koko ryhmä oli täysin tasoissa 21 rataa ennen maalia. Tähän mennessä oli nähty vihdoin se ensimmäinen suomalainen 18 tällä talvikaudella Suomessa. Yrittämään viimeisellä radalla oli päässyt jo muutama henkilö aikaisemmissa kilpailuissa, mutta kukaan heistä ei ollut vielä kotiuttanut tätä. Nyt Reunavuorelle oli auennut paikka kolmannella kierroksella lyödä 18. Kylmäverinen kaveri kun on, niin tämän tilaisuuden hän käytti heti hyväkseen, vaikka pallo ei lyhintä reittiä kuppiin löytänytkään! Sivuraiteilta takaisin asiaan. 21 rataa ennen maalia tosiaan oli koko kärkikolmikko täysin tasoissa. 3 rataa myöhemmin kun ensimmäinen finaalikierros oli päättynyt ja savu hälvennyt niin tulostaulu näytti seuraavasti. Sillman johdossa 2 pisteellä ennen Nuotiota ja Reunavuorta. Nuotion vire ei tällä kertaa ihan kestänyt viimeistä kierrosta ja näin hänelle luokan ja kokonaiskilpailun kolmas sija. Reunavuori puolestaan aloitti kahdeksalla ykkösellä, samanlainen alku siis kuin ensimmäisellä 18 kierroksella, yllättäen. Sillman puolestaan aloitti melkein yhtä vakuuttavasti, ainoastaan radan 7. iso raapaisu näkyi pöytäkirjassa muuna kuin ykkösenä. Ero oli siis piste näiden herrasmiesten välillä tässä vaiheessa. Radat vähenivät pikku hiljaa mutta kumpikaan ei suostunut lyömään mitään ohi. Sen mitä Reunavuori teki edellä, toisti Sillman perässä. Näin edettiin aina viimeiselle radalle asti. Reunavuorella toinen mahdollisuus lyödä 18, Sillmanilla päivän ensimmäinen tilaisuus lyödä sinistä eli alle 20. Ja ero oli edelleenkin vain sen yhden pisteen verran Sillmanin eduksi. Reunavuori ensin pellille ja pallo vielä varmemmin sisään kuin ensimmäisellä 18 kierroksella. Luitte oikein, Reunavuori toisti yhden kierroksen tauon jälkeen täydellisen minigolfkierroksen 18. Tästä huolimatta Sillmanilla oli kuitenkin voiton avaimet käsissään, jos hän suorittaisi vain yhden lyönnin. Viimeiset jännityksen hallinta -manööverit ennen lyöntiä, sitten pallo pellille, pallo kuppiin ja voitto kotiin. Olisiko Raholan tämän talven viimeinen kilpailu voinut jännittävämmin enää päättyä?! Sillmanille siis voitto, Reunavuorelle kakkostila ja kaksi täydellistä kierrosta. Nuotio kolmanneksi, Lönngren neljänneksi ja Tantogårdens BGKn Oskari Vihervaara viidenneksi.
Loppuun pieni haastattelu kärkikaksikolta!
A1: Jukka, kaksi täydellistä kierrosta! Mitkä fiilikset näin kilpailun jälkeen?
J: Tosi hyvät, totta kai! 18 on niin harvinaista itselle ja vaikea toteuttaa. Jo sen ensimmäisen jälkeen ajattelin että tähän päivään voi olla tyytyväinen, vaikka mitä tapahtuisi. Iso yllätys se toinen sitten oli, mutta toki hyvä vire ja olotila oli koko päivän.Hiukan tuuriakin aina tarvitaan. Tästä on hyvä lähteä kamppailemaan PM:iin, jossa menestyminen edellyttääkin kykyjen ylärajoille venymistä. Nöyränä sinne, mutta hyvällä pelituntumalla ja itseluottamuksella.
A1: Tasainen peli eikä yhtään peetä! Mitkä fiilikset?
A2: Joo tällä kertaa selvittiin ilman yhtään peetä. Huima parannus sen osalta. Muutenkin hyvät on fiilikset, tästä on hyvä jatkaa kohti PM:iä.
A1: Tämä lienee ensimmäinen yksipäiväinen kisa missä löit kaksi kertaa 18, mutta milloin viimeksi löit 18?
J: Oli varmasti ensimmäinen, voi olla ettei toistukaan. Edellisestä 18:sta on sen verran aikaa, etten muista tarkalleen. Niitä on kuitenkin vain muutamia, arvelisin että Raholan maratonissa joitakin vuosia sitten. Ulkokentillä tähän en ole muistaakseni vielä kyennyt.
A1: Mietteitä herroilla viimeisen kierroksen kulusta ja lopputulemasta?
J: Ei siinä paljon ehtinyt ajatella, tavoite oli vain pysyä rentona, ja mieliala hyvänä. Nautin kyllä näistä tilanteista, joissa saa testata kunnolla omaa kapasiteettia. Tavallaan lopussa oli helppokin pelata, kun voittajaa lukuun ottamatta muut olivat jo etäisyyden päässä. Olin vilpittömästi tyytyväinen, että Aki onnistui myös hienosti ja laittoi sen viimeisenkin sisään. Siinä on huippupelaaja!
A2: Ennen kierroksen alkua leikkisästi ajattelin että jos kaveri lyö 18 niin 19 riittää voittoon. Valehtelematta tuo ajatus alkoi sillan jälkeen hieman voimistua, että tässä on siis ihan oikeasti laitettava 19. Sen jälkeen kun Vee meni Jukalla niin tiesin että lopussa ei saa virheitä tulla jos meinaa voittaa. Ei parempaa taistoa kyllä ois voinu tulla. Mikä pelimies tuo Jukka!