Kalliojärven upeassa mökkikylässä järjestettyyn SM-kilpailuun osallistui 67 pelaajaa ympäri Suomea. Superhelteet osuivat sopivasti samaan aikaan kisojen kanssa, joten kenenkään ei tarvinnut palella.

Aloitetaan naisveteraaneista, jossa tasaisin oli Porin MG-Acesin Marita Tranberg-Vuokko, ja se tasaisuus riitti pronssiseen mitaliin tällä kertaa. Kärkitaistelun muodosti Botnian Sonja Flöjt-Sandberg ja C-94n Monica Suonperä. Suurimman osan ajasta Monica hallitsi, kunnes Sonja läimäytti ja löi luokan ainoan punaisen kierroksen 37, ja siirtyi johtoon jota hän ei enää luovuttanut. Sonjalle kultaa, Monicalle hopeaa ja Maritalle pronssia

Varttuneissa naisissa NMGn Carina Smeds otti kultaotteen heti ja ei sitä luovuttanut enää sen jälkeen. Toisesta sijasta sitten kamppailtiin oikein olan takaa. Ennen finaalikierrosta peli oli täysin tasan Ann-Louise Holmbladin ja Gun Nybyn kanssa, vaikka hajonta kierrostuloksissa oli jopa toistakymmentä. Finaalissa Ann-Louise räjäytti ja löi luokan ainoan vihreän kierroksen, mikä riitti hopeiseen mitaliin. Gunin tyytyessä pronssiin.

Naisissa ensimmäisen päivän jälkeen oli odotettu tilanne kärjen osalta. Ida Hiltunen, manse ja Mirva Juhola, SMGK taistelivat kullasta, muut pronssista. Mia Vuorihovi, MG-Aces, Outi Parkatti, Botnia ja Lotta Onikki olivat olkapää olkapäätä vasten ensimmäisen päivän jälkeen. Heistä Mia suoritti parhaiten toisena päivänä ja otti kuin ottikin pronssin, pisteen erolla Outiin. Idan ja Mirvan välisessä taistelussa, Ida vaihtoi 7 vaihteen silmään (ei negatiivisessa mielessä) ja kaasutteli lopulta sekä ylivoimaiseen että ensimmäiseen huovan SM-kultaansa, Mirvan ottaen hopeata. Ida oli myös paras naispelaaja.

Veteraaneissa ja varttuneissa tapahtui jotain harvinaista, veteraaneissa mitalin ulkopuolelle jäänyt Markku Sillman, Manse, olisi ollut peräti hopea-uusinnassa varttuneet miehet sarjassa. Maltti on valttia ja kokemus on näemmä ylivoimaa. Veteraanien kolmen kärki koostui kuitenkin viime vuoden mestarista, Bengt Nordista, C-94, ja kahdesta porin legendasta, Juha Lehto ja V-P Sundell. Järjestys toki ei ollut tämä. Kummankin porilaisen hajonta oli 6 lyöntiä ja silti Bengt kiilasi heidän väliinsä ryöstäen hopean. Hajontahan toki ei merkkaa mitään, vaan paremmat kierrokset ja niitä koko kisan ajan parhaiten suoritti V-P Sundell! Juhalle siis pronssia.

Varttuneissa tosiaan hetken näytti että saadaan kisa aikaan, mutta sitten ei saatukaan vaan viime vuoden mestari Jukka Reunavuori, Manse, meni menojaan kultaan ja jaetuksi parhaaksi ikämieheksi, V-Pn kanssa. Hetken Reunavuorta kiusasi ja jopa hetken kisaa johtanutkin Sören Martin, Botnia, avasi ikämies- ja itseasiassa taisi avata uran henkilökohtaisen SM-tilin ottaen hopeata. Kolmanneksi tutuhko nimi kärkikahinoista, Marko Nuotio SMGK.

Miesjunioreita nähtiin pitkästä aikaa, oikeastaan p-15 sarjakin olisi heidän avullaan pystytty pelaamaan. KMGn Jere Kankaanpää ja TuRGSin Niko Aitto-oja mittelivät kullasta. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei sarjasta puuttunut, johdon vaihtuessa useammin kuin allekirjoittaneen sukkaparit helteessä. Lopulta voidaan todeta että kasvattaja-huopaseuran (MG-Aces) opit eivät ole menneet kuurojen korvien ohi, sillä Niko ohitti ja viimeisellä kierroksella Jeren ottaen lopulta vastuttamattomasti uran ensimmäisen SM-kullan.

Viime vuoden mitalikolmikko Aki Sillman, Kungälvs BGK, Jussi Heino, MG-Aces ja Kosti Salonen, Tantogårdens BGK, olivat jälleen ensimmäisen päivän jälkeen kärkiryhmänä. Juuso Sahlberg, Manse, Petri Lönngren ja Timo Kuusela, TuRGS, Matias Röj, Botnia ja Jouni Pihlasalo, MG-Aces olivat kuitenkin iskuetäisyydellä! Niin siinä sitten kuitenkin kävi että sama kolmikko pysyi särkymättömänä. Itseasiassa järjestyskin oli täysin sama mikä viime vuonna. Voittoon tällä kertaa ilman uusintaa siis Aki Sillman, toiseksi Jussi Heino ja kolmanneksi Kosti Salonen. Aki oli lopulta myös kisojen paras miespelaaja. Toisen päivän paras oli kuitenkin Petri Lönngren, ja Juuso Sahlbergin toisen päivän peli oli mitalitahtia. Ehkä ensi vuonna TAI sitten jo huomenna eli matchplay-päivänä!!!

Joukkuekilpailut

Miesten joukkuekisan voitti MG-Aces ennen Manse 1 ja Botniaa

Varttuneissakin MG-Aces oli kovin ennen SMGKta ja Botniaa

Naisten joukkuekilpailun vei Botnia

Matchplay

Ja heti kättelyssä alkoi tapahtua. Kosti Salonen vs Mikko Siltanen ottelua oli pelattu neljä rataa ja tulos oli 3-0 Mikon hyväksi. Se oli sellainen niskalenkki että vielä 6 rataa ollessa jäljellä Mikko johti vielä 2 pisteellä. Niskalenkeissä tuppaa olemaan se vika, että jos ote hyytyy on vastustaja niskan päällä. Seuraavat neljä rataa menivät kaikki Kostille ja hän meni 2 pisteen johtoon ennen kahta viimeistä väylää, mutta Mikko taisteli itsensä tasoihin! Uusinnassa avosilta oli ensimmäinen rata, ensimmäinen lyönti. Sisään. Toinen lyönti, hienoisesti ulos sillalta ja pelaaja ulos. Pelaa nimeltä… Koooo Mikko Siltanen. Hieno taistelu kuitenkin! Muuta ihmeellistä ei tapahtunut tällä kierroksella.

Toisella kierroksella miehissä pisimmän kamppailun järjestivät Jukka Reunavuori ja Jouni Pihlasalo, radalle 20 asti mentiin jossa Jukka veti lopulta pidemmän korren. Siinäpä se tylsä kierros.

Sitten puolivälierissä vähän tapahtui. Naisissa ainoasta tiukasta ottelusta vastasi Lotta Onikki ja Outi Parkatti, tämän ollessa tasoissa lähes loppuun asti. Voittajana ottelusta selvisi lopulta Lotta. Anteeksi. Eipäs se ollutkaan ainoa tiukka ottelu kierroksella! Nimittäin Mia Vuorihovi ja Carina Smeds menivät aina uusintaan asti Mian tehdessä huima nousu loppuradoilla. Se nousu riitti lopulta välieriin asti, näin viime vuoden mestari Carina yllättäen kaadettiin. Miehissä Jukka haastettiin jälleen porilaisen toimesta, tällä kertaa alkukisan samoilla lyöntimäärillä pelannut V-P Sundell oli haastaja. Jukka ratkaisi tämän melkein paikalliskamppailun jo 18 radalla eikä uusintaa tarvittu tällä kertaa. Sitten siihen tiukimpaan otteluun, Petri Lönngren vs Kosti Salonen. Pallo pellille, pam, päätyyn, kuppiin ja uudestaan oli Petrin motto alkuradoilla. Kosti hieman pyöritteli päätään jo, kun tuleva MM-kisojen ensikertalainen uitteli rataa toisensa jälkeen. Mutta Kosti ei luovuttanut! Lyönti lyönnilta ja rata radan jälkeen Kosti vaani tilaisuutta iskeä, ja sen hän myös teki! Pari rataa jäljellä niin Kosti oli ottanut kärkipaikan, mutta jälleen vastustaja, tällä kertaa Petri, tuli kahdella viimeisellä radalla tasoihin. Ensimmäiset kaksi uusintarataa suoritettiin niin viileästi ykkösillä kuin tässä kelissä pystyi suorittamaan. Kolmannella uusintaradalla salamalla ero lopulta tuli, Petrin pallo osui puuhun, Kostin ei, näin Kosti välieriin Aki Sillmanin, Jussi Heinon ja Jukka Reunavuoren seuraksi. Naisissa nelikko koostui Ida Hiltusesta, Mia Vuorihovista, Lotta Onikista ja Mirva Juholasta.

Välierissä Aki ja Mirva menivät finaaliin helpoiten, Jukan ja Lotan pudotessa pronssiotteluun. Sitten finaaliin meni Ida. Jäljelle jäi Kostin ja Jussin välinen ottelu eli toisinto viime vuoden finaalista! Tälläkin kertaa ottelu meni viimeisille radoille asti. Hieman pidemmälle itseasiassa kuin viime vuonna, lopputuloksen ollen kuitenkin saman Jussi voitti. Kulta-otteluissa siis Ida ja Mirva, sekö Jussi ja Aki. Pronssi-otteluissa Kosti ja Jukka sekä Mia ja Lotta.

Pronssi-ottelut etenivät tasaisissa merkeissä loppuradoille saakka. Mia ratkaisi oman ottelunsa hieman aiemmin ottaen viikonlopun toisen pronssinsa! Kostin ja Jukan välinen ottelu meni aina viimeiselle radalle asti, jossa Kostin piikki sinetöi myös hänelle viikonlopun toisen pronssin. Finaaleissa Ida näytti kuka oli viikonlopun nainen, vakuuttava ja tasainen suorittaminen kierroksesta toiseen riitti myös tässä ottelussa voittoon ja ensimmäinen tuplamestaruus nähtiin näissä uuden ajan SM-kisoissa! Harvinaista myös että järjestys oli naisissa täsmälleen sama kolmen parhaan osalta mitä se oli lyöntipelissäkin!

Miesten finaalissa alun enemmän hereillä oli Aki. Keskivaiheella iskuja jaeltiin tasaisella tahdilla Jussin noustessa aivan kintereille puolivälissä. Sitten alkoikin aikamoinen piikki-iloittelu. Seuraavat 6 rataa mentiin vain kahdella ohilyönnillä. Nämä menivät samaan osoitteeseen, viime vuoden puolustavalle mestarille, Jussille. Akilla siis 3 erä- ja ottelupalloa kolmelle viimeiselle radalle. Ensimmäisessä radassa tarjottiin vielä palautusmahdollisuutta, mutta tähän ei tartuttu. Näin nähtiin myös toinen tuplamestari viikonlopulle ja myös ensimmäinen laatuaan miehissä. Mitalistit samat kuin kaavion kolme parasta, niinkuin naisissa!!! Tätä ei usein jos koskaan näe. Ensi vuonna esimerkiksi ei varmasti nähdä samaa ilmiötä. Vai nähdäänkö?

Näihin sanoihin loppuu teksti, tsemppiä hurut ja juniorit alkaviin EM-kilpailuihin!

-A