[row_container dark=”no”]

[column width=”four” position=”first”]

[/column]

[column width=”eight” position=”last” ]

Tällä kertaa vuorossa on rauhallinen nuorukainen, josta on pelaajan lisäksi kehittymässä tulevaisuuden mahdollinen huippukoutsi! Hän on Mansen riveissä pelaava 21-vuotias Joonatan ”Junnu” Reunavuoriiiii!

Terve Joonatan! Mikä meininki?

Morjes! Hyvällä fiiliksellä uuteen viikkoon.

Hyvä hyvä. Aika tuore kasvo kun vielä lajin parissa olet, niin kerropas meille, kuka on Joonatan Reunavuori?

Oon Manse RG:n pelaajiston nuorimmasta päästä, Tampereella syntynyt ja Porissa tällä hetkellä opiskeleva innokas harrastaja.

Taitaa mennä juuri päinvastoin kuin eräällä toisella tuntemallani Reunavuorella, jos en aivan väärin muista. Monet tuntevatkin isäsi Jukka Reunavuoren. Oliko hänellä osaa tai arpaa sinun minigolfin peluun aloittamisessa, vai kuinka päädyit lajin pariin?

Oikeassa olet, Aki! Jukan kautta pääsin kesätöihin Koulukadun kentälle, jossa pääsin tutustumaan lajin harrastajiin ja kokeilemaan pelaamista ammattilaisvälineillä. Eihän mailasta meinannut otetta irrottaa, kun oli päässyt vauhtiin!

Koukkuun jääminen on kyllä tässä lajissa vaarana! Mikä on mielestäsi ollut helpointa lajissa?

Helpointa on ollut opastuksen saaminen. Onpa kyseessä sitten pallovalinnat, ratojen lyöntitavat tai lyönnin tekniikka, apua saa keneltä tahansa harrastajalta kysymällä.

Hienoa kuulla! Mikäpäs mahtaa olla vaikeinta?

Itselläni vaikein asia on kisatessa hermostuneisuus ja lyöntien yliajatteleminen. Mikäli joku radoista on epäonnistunut kerran, sitä tulee mietittyä seuraavillakin kierroksilla, mikä puolestaan johtaa usein heikkoihin suorituksiin.

Mentaalipuolen hallinta on tosiaan ehkä jopa se hankalin osa-alue tässä lajissa. Onko isäsi menestyminen lajissa vaikuttanut omaan tekemiseesi jotenkin?

On toki! Jukan voittaminen on ollut tavoitteena alusta asti. Kerran olen jo päässyt tasoihin lyöntipelissä, ja viime vuoden maratonissa otimme Aapo Siurolan kanssa viiden lyönnin voiton Jukasta ja tämän parista Jussi Heinosta. Tasoituksilla toki, mutta voitto se oli sekin!

Eiköhän se kunnon voitto ilman tasureitakin sieltä vielä tule! Tästä päästäänkin suoraan lyhyen urasi kohokohtaan! Mikä se mahtaa olla?

Peliuralta varmasti viime vuoden pudotuspelikierros sua vastaan! Ihan sellaista jännitystä ei ole vielä päässyt kokemaan uudelleen! Koutsipuolelta viime kesän yleisen sarjan EM-kilpailut Vizelassa olivat kokonaisuudessa huippuhetki!

Eikun samaa tunnetta etsimään! Eiköhän sekin vielä tule, viimeistään seuraavan kerran kun kohdataan!  Vizelassa olit tosiaan ensimmäistä kertaa mukana maajoukkuetoiminnassa. Mitä mietteitä reissusta?

Maajoukkuereissut ovat ratagolfia parhaimmillaan! Reissuilla pääsee näkemään maailman parhaat pelaajat livenä, ja oppimaan paljon uutta lajista.

Tässä, hyvät lukijat, on oiva syy harjoitella kahta kauheammin tulevan kesän kilpailuja varten ja pyrkiä maajoukkueeseen! Miltä tulevaisuutesi lajin parissa näyttää, Joonatan? Millaisia tavoitteita sinulla on?

Tavoitteena olisi parempi menestyminen kovilla alustoilla tänä kesänä ja koutsausreissu Kroatiaan!

No niin, hyvät tavoitteet! Pikkuhiljaa korkeammalle. Onko sinulla esikuvaa lajimme parista?

Suomen suunnalta esikuvana on pitkään ollut Marko Nuotio. Ulkomaalaisena suosikkina on Walter Erlbruch.

Ei vähempää kuin kaksi lajin elävää legendaa! Aiotko itse pyrkiä saavuttamaan vastaavanlaista meriittiä?

Menestyminen etenkin kansallisella tasolla on tavoitteena. Sen jälkeen voi alkaa harkita kansainvälisiä saavutuksia vakavammin!

Jes! En varmasti ole ainoa, joka on huomannut sinun pelaavan paljon Aapo Siurola kanssa. Millä tavalla kaverin kanssa treenaaminen on vaikuttanut pelamiseesi? Onko siitä ollut paljonkin apua?

On! Ei olisi tullut yksin käytyä läheskään yhtä paljon treenaamassa saati kisareissuilla ympäri Suomea. On myös helpompaa kehittyä, kun joku muukin kertoo, missä olisi parantamisen varaa.

Mahtavaa kuulla! Olet maininnut koutsaamisen jo pariinkin kertaan. Ilmeisesti pidät siitä! Tuntuuko siltä, että koutsihommat voisivat olla sun juttu ennen kansainvälistä gloriaa? Näetkö koutsaamisen kehittävän sinua myös pelaajana?

Ehdottomasti kehittää pelaajanakin! Koutsaaminen on paikoittain melko rankkaa hommaa, mutta todella palkitsevaa! Koutsaus on vielä tällä hetkellä realistisempi tavoite kuin pelaajaura kansainvälisissä kisoissa.

Olen samaa mieltä kehittämisestä pelaajana. Tulemme siis näkemään Jonttua jatkossakin kansainvälisillä pelikentillä! Onko jotain, mitä haluaisit vielä sanoa? Minkälaiset terveiset haluat lähettää ratagolfkansalle?

Oikein voitokasta pelikautta kaikille!

Lyhyestä virsi kaunis! Sitten viimeiseen kysymykseen. Kenet haluaisit haastatteluun seuraavaksi?

Tästä aloittelijahaastattelusta voitais siirtyä kokeneempaan suuntaan, joten nimeän haastateltavaksi aiemminkin mainitsemani Marko Nuotion!

Noniin! Seuraavaksi kuunnellaan lajin elävän legendan mietteitä. Kiitos Jonttu sinulle tästä!

Haastattelun toteutuksesta vastasivat Aki Sillman ja Ida Hiltunen.

[/column]

[/row_container]