Viimeinen Talviliigan osakilpailu käytiin melko ratkenneissa tunnelmissa Tampereen Raholassa, kun Manse 1 oli jo varmistanut voittonsa.

Tiukasti Talviliigan toisesta sijasta kiinni pitäneen helsinkiläisen SMGK:n haastamiseen vaadittiin Porin MG-Acesilta voittoa huimalla tuloksella. Miltei viikonlopun parhaasta suorittamisesta vastanneen MG-Acesin lopputulos ei kuitenkaan riittänyt SMGK:n syrjäyttämiseen. Manse 1 oli totuttuun tapaan ylitse muiden myös viimeisessä osakilpailussa. Toiseksi lauantaina sijoittui siis MG-Aces ja kolmanneksi SMGK. Talviliiga on tämän talven osalta mitelty, ja kärkikolmikon lopulliset pisteet muovaantuivat seuraavanlaisiksi:

1. Manse 1, 30 pistettä,

2. SMGK, 24 pistettä,

3. MG-Aces, 22 pistettä.

Kilpailu oli samalla myös kauden viimeinen tilaisuus loistaa lyöntipelissä. Yleiskilpailun terävimmästä kärjestä vastasivat tutut nimet, mutta ilahduttavasti kärkiviisikossa nähtiin myös uutta verta! Kolmen kierroksen jälkeen kisa näytti olevan viiden pelaajan kauppa, kun Aki Sillman (Kungälvs BGK), Manse RG:n Jukka Reunavuori ja Aapo Siurola sekä Petri Lönngren (TuRGS) ja Tero Vaahtio (MG-Aces) olivat tiukassa ryppäässä. Sillmanin pitämän kärkisijan ja Siurolan viidennen sijan välillä oli vain viisi lyöntiä. Toiseksi viimeisellä kierroksella erot kasvoivat Vaahtion lyödessä hieman korkeamman kierrostuloksen ja Siurolan tuskaillessa viimeisillä radoilla. Samalla kierroksella Reunavuori ja Sillman jatkoivat lähes huippukierrosten takomista, ja voittotaistelu rakentuikin heidän välilleen. Finaalikierros eteni tasatahtia kärkikaksikon eron vaihdellessa yhden ja kolmen pisteen välillä. Sillman sai pidettyä kiinni hermojensa tyyneydestä ja nappasi voiton kahden pisteen erolla Reunavuoreen. Kolmanneksi sijoittui hienon eheällä pelillään Lönngren, neljänneksi jälleen sinisen kierroksen pukannut Siurola ja viidenneksi uusinnan SMGK:n Marko Nuotiota vastaan voittanut MG-Acesin Jussi Heino. E1-luokan kärki koostui samasta kuusikosta.

E2-luokassa kovimman spurtin heti alkuun otti MG-Acesin Tero Vaahtio. Todella vakuuttava 65 lyöntiä kolmeen pelattuun kierrokseen takasi Vaahtiolle toisen sijan yleiskilpailussa ja vahvan johdon luokassa, jonka toisen sijan tiukasta taistosta vastasivat Seija Björk (SMGK) ja Nina Mustonen (TaRGS). Vaahtion pelivire ei tällä kertaa kestänyt aivan täyttä viittä kierrosta, ja yleiskilpailun sijoitus tippui kärkiviisikon ulkopuolelle. Luokkavoitto irtosi kuitenkin reippaalla viiden lyönnin erolla. Björk vei nimiinsä toisen sijan niukasti pisteellä. Mustonen vei niin ikään kolmannen tilan pisteen erolla neljänneksi tulleeseen Juha Lehtoon (MG-Aces), jonka todella vahva loppukiri ei podiumille asti aivan riittänyt.

Luokassa E3 vasta sattui ja tapahtui!  Kolmen kierroksen jälkeen kärjessä viiletti yllätysnimi Karl-Anton Lönnroth (Lahden Minigolfkerho, LMGK) takanaan Juha Suomela (TaRGS) ja V-P Sundell (MG-Aces). Kokemus oli tällä kertaa valttia, ja heti seuraavalla kierroksella Sundell ja Suomela painelivat Lönnrothin ohi muutamalla lyönnillä. Voittotaistelu kävi kiivaana viimeisellä kierroksella, kun johtaja vaihtui miltei joka radan jälkeen! Viimeiselle radalle tultiinkin Sundellin ja Suomelan ollessa tasoissa. Mielenkiintoa lisäsi se, ettei kumpikaan ollut vielä ”korkannut” viimeistä rataa eli lyönyt siihen ykköstä. Sundell avasi pelin ja suorastaan runttasi pallon ensimmäisellä lyönnillään kiikariin ja nappasi kadoksissa olleen piikin. Suomela seurasi perästä, mutta onnistui harmillisesti vasta toisella yrittämällä. Näin ollen V-P Sundell sai juhlia luokkavoittoa, Juha Suomela toista sijaa ja kisapiirien uudehko kasvo Karl-Anton Lönnroth kolmatta tilaa.

TULOKSET

Kuinka ollakaan, pääsimme kuulemaan E1- ja E2-luokkien voittajien keskustelua:

Aki: Moro Tero! Mitkä fiilikset jäi Raholasta?

Tero: Morjesta vaan Aki! Noo vähän kaksijakoiset mietteet jäi. Asetin itselleni tavoitteeksi ennen kisoja 23.xx keskiarvon ja pitkään näyttikin siltä, että siihen päästään kirkkaasti. Jotain kuitenkin tapahtui kolmannen ja neljännen kiessin välissä ja peli vähän levisi. Tavoitteesta jäin siis, mutta tuloksena kuitenkin kaikkien aikojen toiseksi paras kokonaistulos Raholassa, että että… Onko tässä nyt sit tyytyväinen vai ei? San sää ny Aki et ooks mää tyytyväinen?!

Aki: Kyl mää sanon että et ole. Sen verta varmasti kaihertaa toi loppu. Ja kuka niitä toisiks parhaimpia tuloksia muistelee! 

Tero: No sanopa muuta! Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa, kun nyt näytti itselleen ja muille että pystyy lyömään useamman kierroksen putkeen hyvin. Luulin pelanneeni hyvin loput 4 rataa, kun 20:stä yrityksestä piikkejä oli 17 ja kakkosia 3 kappaletta, mutta sainkin huomata että niilläkin jäin lyönnin susta. Olitkos itse tyytyväinen kisaan, voittohan sieltä jälleen tuli? 

Aki: Kyllä kyllä, vielä se viisi kierrosta samalla tahdilla niin parempi tulee! Loppu tosiaan meni itseltäkin hyvin. Kiikarin ohi arpominenkin mahtuu noihin kahteen missiin.  Ekalla kierroksella olin aika pihalla keskittymisen kanssa, mutta siitä se sitten lähti. Voitto on aina voitto, ja vaikka iso punainen (Kosti Salonen) puuttuikin, sai töitä voiton eteen tehdä tosissaan – sen verran myrkyllisessä vireessä alkaa Jukka olemaan! Eli tyytyväinen voin olla, mutta parannettavaakin on. 

Tero: Jukka pisti kyllä sulle hyvin kampoihin.

Aki: Kyllä vain! Mites Terppa, onko jotain tavoitteita kesäksi? 

Tero: Noo tässä on kesää peilattu sen kautta, että Eurooppa Cup-karsinta on se ykköskisa. Jos sieltä voitto seuralle tulee, niin tietysti katse suunnataan sitten Italiaan ja elokuuhun. Mutta siitä toukokuun karsinnasta tuleekin varmasti aika kova, Manse on huhupuheiden mukaan marssittamassa todellista Suicide Squadia liikkeelle. Henkilökohtaisella tasolla odotan innolla Pietarsaaren huopamaratonia ja uutta yhden SM-kisan systeemiä. Nyt kun olen erskallakin alkanut löytämään hieman virettä ja tasaisuutta, ja kun huopapeli on ollut hyvässä kuosissa jo aiemmin, niin väkisinkin tulee mieleen sellainen kaukainen unelma, että jos sitä joskus vielä meikäläinenkin pelaisi maajoukkueessa. Mutta katsotaan nyt miten kesän pelit sujuu. Minigolfin lisäksi tavoitteena on saada viettää aikaa perheen ja pikku-Helmin kanssa, joka täyttää elokuussa vuoden.

Aki: Hyvät tavoitteet! EC-karsinta tulee kyllä olemaan kovatasoinen kilpailu. Näemme varmasti Pietarsaaren maratonissa, jos ei aikaisemminkin. Hyvää kevään jatkoa ja terkut Helmille!

A&I