Haastattelussa Monica Suonperä

26.7.2011

Tähtireportteri Pasi Ahon kysymyksiin vastaili Pietarsaaren veteraani.

Kun kaikki luulivat, että toivo on jo mennyttä...satunnainen haastattelija iskee yllättäen juhannuksen kynnyksellä! Edellisestä on vierähtänyt hyvinkin runsaat puoli vuotta, mutta norsu ei unohda... Aaro heitti pallon Pietarsaareen Monica Suonperälle, joten mehän otimme yhteyden sinne maratonin jälkimainigeissa. Monicalla oli kuitenkin niin kova minigolfmeno päällä, että vastaukset tulivat vasta Vöyrin-SM:n jälkeen, mutta sehän ei niiden painoarvoa vähennä!

 

Hei Monica, ja hyvää juhannusta sinulle! Millaisia juhannusterveisiä haluaisit lähettää Suomen ratagolfväelle ja erityisesti Aaro Ahrenbergille, joka halusi sinua haastateltavan seuraavaksi?

 

Kiitos Aaro muistamisesta, tulethan sitten ensi kesänä pelaamaan Maratonkilpailun Pietarsaareen.

Ratagolfväelle haluan toivottaa aurinkoista kesää ja hienoja hetkiä ratagolfin parissa.

 

Millaisissa tunnelmissa Pietarsaaressa ollaan viime viikonlopun maratonin jälkeen. Sujuivatko kisat hyvin ja oletteko tyytyväisiä vierailijoiden määrään?

 

Kisat sujuivat hyvin ja myös sää suosi meitä. Osallistujia oli enemmän kuin aikaisempina vuosina,

mutta useampiakin mahtuisi mukaan.

 

Mennäänpä sitten niin sanotusti itse asiaan. Kerrotko lukijoille hieman itsestäsi, etenkin nuorempi polvi ei välttämättä sinua niin hyvin tunne.

 

Olen naimisissa ja mieheni on myös aktiiviharrastaja. Meillä on 4 lasta, jotka ovat jo lentäneet pesästä. Ikää on karttunut jo sen verran, että osallistun veteraanisarjaan. Työelämä jäi taakse muutama vuosi sitten, puolet siitä työskentelin kaupan alalla ja toisen puolen lehtitalossa. Luonteeltani olen rauhallinen ja kehotan myös muita jättämään hermonpurkaukset kotiin eikä tuomaan niitä kentälle.

 

Urani alkuajoilta muistan hyvin mainituista lapsista Suonperän veljeskaksikon Allan ja Timo. Ainakin toinen mainituista ilmeisesti vaikuttaa nykyään USA:ssa ja pelasi pari vuotta sitten jopa US Mastersin, mitä moni ei varmaan tiedä. Vai olenko väärässä?

 

Olet oikeassa, mutta Allan on jo muuttanut takaisin Suomeen ja molemmat kaksosista asuvat nykyisin Helsingissä.

 

Mitä muuta sinä harrastat minigolfin lisäksi?

 

Harrastan käsitöitä, luen, ratkaisen ristikoita, sauvakävelen, mökkeilen ja olen kuten monet muut  sukupolvelaiseni myös Elvis-fani. 60v-päiväni vietin Gracelandissa Memphiksessä.

 

Miten, missä ja milloin sinun minigolfurasi alkoi?

 

Centers-jääkiekkoseura rakensi radat v. 1982, ja olimme mukana seuran toiminnassa. Allan ja Timo alkoivat pelata ja kuljetimme heitä kilpailuihin. Seisoimme aikamme aidan toisella puolella ja sitten totesimme, että mitä me tässä ihmettelemme, aloitetaan mekin pelaamaan. Siitä se lähti. Vuosi oli 1984.

 

Pietarsaari on yksi näistä perinteisistä minigolfpaikkakunnista. Omakin SM-urani alkoi 1988 silloisen Centersin vieraana. Radat olivat silloin vielä vanhalla paikalla, ja kisoissa mukana melkein 200 pelaajaa. Nimi muuttui ja kentän paikka vaihtui aikanaan. Mikä on seuranne tilanne tällä hetkellä? Onko uusia jäseniä tullut viime aikoina ja oletteko tyytyväisiä tilanteeseen?

 

Muistan haikeudella vuoden 1988 SM-kilpailut, osallistujia oli silloin 194 ja samana kesänä joukkue-SM kisoihin osallistui 21 joukkuetta (6 henkilöä/joukkue). Meillä oli silloin 31 lisenssipelaajaa ja viikkokisoihin osallistui noin 40-50 pelaajaa. Nyt ikävä kyllä seura on kutistunut ja on vaikeata saada mukaan uusia pelaajia. Luonnollisestikaan emme ole tyytyväisiä tilanteeseen.

 

Millä toimenpiteillä te yritätte saada lisää pelaajia seuraan tai parantaa seuran tilannetta muutoin?

 

On vaikeata saada uusia pelaajia, mutta aina kuin huomataan jonkun olevan kiinnostunut  pelaamaan yritämme houkutella hänet mukaan. Keväällä ja syksyllä käyvät koululuokat pelaamassa liikuntatunneilla ja myös muita seuroja ja kerhoja, joten toivottavasti joku jää koukkuun.

 

SRGL on nyt aloittanut jäsenhankintakampanjan, jossa osa jäsenseuroista ja kentistä on mukana, osa ei ole. Näetkö sinä ratagolfille Suomessa tulevaisuutta esim. 10-20 vuoden ajanjaksolla ja millainen tämä tulevaisuus on?

 

Toivottavasti kampanja tuottaa tulosta ja yhä useampi huomaa kuinka hieno laji tämä on. Ei tule puutetta raittiista ulkoilmasta ja mukavia kaikenikäisiä pelikavereita löytyy ympäri maata.

 

C-94 on klassinen huopaseura, mutta satunnaisen säännöllisesti teitä – sinuakin - on nähty pelaamassa eterniittiä ja betonia. Mitä mieltä itse olet näistä ”kovista alustoista”?

 

En tiedä onko kyse vanhuudenhöperyydestä kun lankesin tähän, mutta mukavaa se on. On hienoa huomata että vanhoilla päivilläkin voi oppia uutta.

 

Mitä tavoitteita Monica Suonperällä on tulevaisuudessa pelikentillä?

 

Yritän pysyä mukana niin kauan kun jalka nousee ja sen jälkeen tullaan rollaattorilla.

 

Suurin menestyksesi pelaajana minigolfkentillä?

 

Kyllä se on SM- mitalit huovalta ja nyt myös betonilta.

 

Entä suurin pettymyksesi?

 

Ei ole vielä tullut vastaan.

 

Onko sinulla esikuvia minigolfin parissa? Minun mielestäni sinä voisit olla monelle esikuva uskollisena harrastajana ja seuratoimijana!

 

Kiitos! Itselläni ei varsinaisesti ole esikuvia ja yritän itse tehdä vain parhaani (joskus ehkä liikakin).

 

Sitten perinteiset nopeat:

 

Tämä haastattelu käytiin haastattelijan valitsemana suomeksi. Mutta asutko sinä Pietarsaaressa eller bor du i Jakobstad? Vai kutsutko kotikaupunkiasi jopa Jeppikseksi?

Asun Pietarsaaressa, men på svenska bor jag i Jakobstad.

 

Suosikkipallosi?

E 1

 

Kuka on paras pietarsaarelainen ratagolffari kautta aikojen? Minulle tulee mieleen montakin hyvää!

Niin minullekin, mutta esimerkkinä voisin mainita Anssi Tervaskankaan.

 

Mitä tälle mielestäsi parhaaalle pelaajalle nykyään kuuluu? Näkyykö häntä minigolfkentällä lainkaan?

Hän asuu nykyään Kangasalassa ja sekä työ- että perhe-elämä on vienyt hänet mukanaan (toistaiseksi).

 

Mikä on parasta Pietarsaaressa?

Rauhallinen pikkukaupunki.

 

Ja sitten se kuuluisa viimeinen kysymys: kenen luo käy reportterin matka seuraavaksi?

 Reportteri matkustaa Helsinkiin Seija Björkin luokse.

.

Ja reportterihan tekee työtä käskettyä, toivottavasti hiukan edellistä reissua nopeammin! Kiitos Monica kovasti vastauksista ja hyvää loppukesää!

.

Suvitunnelmissa Jeppikseen oli yhteydessä Pasi Aho